On kulunut aika pitkä aika viimeisistä kirjoitteluistani. Inspiroiduin Sinin Viimeksi minä -kirjoituksesta ja ajattelin tämän olevan hyvä tapa kerrata hieman kuulumisiani. Niin paljon on tapahtunut, etten edes osaa kertoa kaikesta.
Viimeksi minä...
...ilahduin, kun huomasin, että koulumatkani varrelle oli avattu uusi Alepa. Enää ei tarvitse kiertää 100 metriä pidempää matkaa, jos tahtoo käydä kaupassa koulumatkalla. Samalla kyllä heräteostosten määrä lisääntyy...
...päätin, että alan kuuntelemaan enemmän äänikirjoja. Vanhana BookBeatin kuuntelijana, sain sähköpostiini tarjouksen, jolla sain BookBeatin kuukaudeksi eurolla. Ajattelin jatkaa tilaamista vielä tuonkin jälkeen, koska paperisien kirjojen lukemiseen mulla ei juurikaan ole aikaa koulujuttujen ja muun elämän vuoksi. Äänikirjaa voin sen sijaan kuunnella tehdessäni ruokaa, meikatessani ja käydessäni suihkussa.
...harmistuin, kun en päässytkään ensimmäisestä tentistä läpi. Mulla meni vähän aikaa ennen kuin sain kunnon opiskelurutiinista kiinni. Etäkoulu ei tunnu oikealta opiskelulta ja välivuoden jälkeen olin edelleen lomatunnelmissa. Onneksi yksi uusinta ei kuitenkaan kaada maailmaa ja olen saanut opiskeluistakin paremmin kiinni.
...nauroin, kun siskoni tuli käymään Helsingissä ja kysyi "Erika, meetkö sä junalla keskustaan? Mä näin tuolla kadulla jonkun junan!" Junalla hän tietysti tarkoitti ratikkaa ja oli yllättävää, ettei siskoni ollut tajunnut sitä.
...kokeilin jotain uutta, kun testasin uutta reseptiä. Nyt kun olen muuttanut asumaan yksin, saan tehdä itse omat ruokani ja yleensä minulla on hieman vaikeuksia keksiä, mitä ruokaa laittaisin. Kaiken lisäksi kokkailuni ei yleensä maistu kovin hyvältä, vaikka omasta mielestäni seuraankin ohjeita. Voinhan kuitenkin syyttää 17 neliön asuntoni pientä keittiötä enkä itseäni?
...jännitin, kun hain vuosikurssin talousvastaavan paikkaa. Vaikka hakijoita ei ollut muita ja jouduin kertomaan vain vähän itsestäni, oli pelottavaa puhua Zoomissa koko vuosikurssille.
...innostuin, kun huomasin, että Disney+:ssa on kaikki Hannah Montana -jaksot! Vietin koko syksyn lapsuuteni lempisarjan parissa, mikä on varmaan yksi syy siihen, ettei koulun aloitus ollutkaan yhtä sujuvaa, kuin olin odottanut... Sain kuitenkin kaikki jaksot jo katsottua, eikä se häiritse enää opiskeluitani.
...inspiroiduin, kun sain luettua kirjaa pitkästä aikaa - tai siis kuuneltua. On kuitenkin virkistävää uppoutua hetkeksi toiseen maailmaan. Uskon myös, että kirjat saivat minut taas ikävöimään kirjoittamista ja palaamaan bloginkin pariin.
Mitä sulle kuuluu?
