Mä aloin vähän aikaa sitten miettiä, olenko mä muuttunut vuodentakaisesta ollenkaan. Musta tuntuu välillä, että kaikki mun kaverit ovat päässeet elämässä eteenpäin ja muuttuneet vuodessa hurjasti. Mutta olenko mä muuttunut siinä mukana vai olenko pysynyt samana Erikana kuin olin vuosi sitten?
Mua vähän pelottaa miettiä vastausta tähän. Jos en ole kehittynyt mihinkään suuntaan, tulenko mä koskaan kehittymäänkään. Olenko viiden vuoden päästä yhtä lapsellinen kuin vuosi sitten? Muuttuvatko mun kaverit niin nopeasti, etten mä pysy enää niiden perässä? Tahtovatko mun kaverit olla enää mun kavereita, jos Frendit saa mut edelleen nauramaan?
Onneksi mä voin pitkän pohdinnan jälkeen sanoa, että mä olen muuttunut.
Olen huomannut, että musta on tullut itsevarmempi. Vuosi sitten en olisi voinut kuvitellakaan laittavani kouluun jotain muuta kuin farkut ja jonkun paidan. Silloin kun laitoin jotain muuta, varmistelin koko aamun kavereiltani, näytänkö ihan hyvältä. Nykyään mä laitan mekon kouluun vähintään kerran viikossa eikä mua kiinnosta niin paljoa, näytänkö tyhmältä. Mä olen oppinut istumaan tunneilla vieraiden ihmisten viereen ja uskallan sanoa, että mun nimi sanotaan yhdellä eellä.
Mä olen oppinut myös nauramaan itselleni. Tämä ehkä saattaa olla sidonnaista tuohon itsevarmuuden lisääntymiseen. Mutta jos mä olisin vuosi sitten tiputtanut penaalini luokan lattialle kovaäänisesti, olisin nostanut sen ylös kädet täristen ja kuvitellen muiden katseet selässäni. Tai jos olisin huomannut kävelleeni kaupungilla repun vetoketju auki, olisin miettinyt koko loppuillan, kuinka moni on nähnyt minut. Nykyään vain naurahdan, kun luulen kuulokkeet päässä, että takanani kävelevät rouvat ovat puhuneet minulle ja saatan tokaistakin heille "heh, ette puhuneetkaan mulle". (Ja tässä tilanteessa rouvat vastasivat mulle "joo ei, mutta hyvää päivänjatkoa kuitenkin!")
T-paitamekko - Monki / Bomber - Primark / Flanelli - Gina Trickot / Sukat - Stockmann
Mä olen luopunut pikkuhiljaa mun monista pitkäaikaisista tavoista ja periaatteista. Vuosi sitten en olisi suostunut astumaan Burger Kingiin, koska sain sieltä huonoa palvelua kolme vuotta sitten täysin eri maassa. Nykyään mä käyn siellä useammin kuin pitäisi. Enää en myöskään syö joka torstai Fazerin keksisuklaata vaan myös muut suklaat ja herkut kelpaavat mulle.
Frendit saa mut edelleen nauramaan ja Silta salaiseen maahan itkemään, mutta mä voin silti sanoa, että mä olen muuttunut vuodessa jonkin verran. Mitä muutoksia te olette huomanneet itsessänne?
