Aurajoki

En ole näköjään kirjoitellut paljoa kesän aikana tänne... Mulla on kyllä ollut ideaoita, mutten ole saanut blogia auki kirjoittaakseni tänne mitään. Mun kesä on kulunut kesälukion historiankurssiin, auringonottoon ja salilla käyntiin. Loppukesän mä yritän kirjoitella enemmän ja Linkkaa blogisi -suosikitkin ovat tulossa!

Mitä teille kuuluu?

Uudet hiukset

Saatoin muutama kuukausi sitten kertoa haaveilevani lyhyemmistä hiuksista. Olen haaveillut niistä viime syksystä asti, ellen kauemminkin. Tiistaina käytiin mun kaverin kanssa toteuttamassa mun haaveet ja sain vihdoin lyhyemmät hiukset!

Tykkään toki näiden ulkonäöstä, mutta enemmän mua miellyttää näiden keveys. Mun hiukset ovat niin paksut, että pitkinä ne painoivat älyttömästi ja märkinä sitäkin enemmän. Niiden pitkien hiusten latvat olivat myös aika huonossa kunnossa ja ne olivat koko ajan takussa. Mä en muista milloin mä viimeksi pidin mun hiuksia auki, mutta nyt mä en halua edes kantaa ponnaria mukanani.

Mitä mieltä te olette mun uusista hiuksista?

Entä jos en muutukkaan?

Mä aloin vähän aikaa sitten miettiä, olenko mä muuttunut vuodentakaisesta ollenkaan. Musta tuntuu välillä, että kaikki mun kaverit ovat päässeet elämässä eteenpäin ja muuttuneet vuodessa hurjasti. Mutta olenko mä muuttunut siinä mukana vai olenko pysynyt samana Erikana kuin olin vuosi sitten?

Mua vähän pelottaa miettiä vastausta tähän. Jos en ole kehittynyt mihinkään suuntaan, tulenko mä koskaan kehittymäänkään. Olenko viiden vuoden päästä yhtä lapsellinen kuin vuosi sitten? Muuttuvatko mun kaverit niin nopeasti, etten mä pysy enää niiden perässä? Tahtovatko mun kaverit olla enää mun kavereita, jos Frendit saa mut edelleen nauramaan?

Onneksi mä voin pitkän pohdinnan jälkeen sanoa, että mä olen muuttunut.

Olen huomannut, että musta on tullut itsevarmempi. Vuosi sitten en olisi voinut kuvitellakaan laittavani kouluun jotain muuta kuin farkut ja jonkun paidan. Silloin kun laitoin jotain muuta, varmistelin koko aamun kavereiltani, näytänkö ihan hyvältä. Nykyään mä laitan mekon kouluun vähintään kerran viikossa eikä mua kiinnosta niin paljoa, näytänkö tyhmältä. Mä olen oppinut istumaan tunneilla vieraiden ihmisten viereen ja uskallan sanoa, että mun nimi sanotaan yhdellä eellä.

Mä olen oppinut myös nauramaan itselleni. Tämä ehkä saattaa olla sidonnaista tuohon itsevarmuuden lisääntymiseen. Mutta jos mä olisin vuosi sitten tiputtanut penaalini luokan lattialle kovaäänisesti, olisin nostanut sen ylös kädet täristen ja kuvitellen muiden katseet selässäni. Tai jos olisin huomannut kävelleeni kaupungilla repun vetoketju auki, olisin miettinyt koko loppuillan, kuinka moni on nähnyt minut. Nykyään vain naurahdan, kun luulen kuulokkeet päässä, että takanani kävelevät rouvat ovat puhuneet minulle ja saatan tokaistakin heille "heh, ette puhuneetkaan mulle". (Ja tässä tilanteessa rouvat vastasivat mulle "joo ei, mutta hyvää päivänjatkoa kuitenkin!")

T-paitamekko - Monki / Bomber - Primark / Flanelli - Gina Trickot / Sukat - Stockmann

Mä olen luopunut pikkuhiljaa mun monista pitkäaikaisista tavoista ja periaatteista. Vuosi sitten en olisi suostunut astumaan Burger Kingiin, koska sain sieltä huonoa palvelua kolme vuotta sitten täysin eri maassa. Nykyään mä käyn siellä useammin kuin pitäisi. Enää en myöskään syö joka torstai Fazerin keksisuklaata vaan myös muut suklaat ja herkut kelpaavat mulle.

Frendit saa mut edelleen nauramaan ja Silta salaiseen maahan itkemään, mutta mä voin silti sanoa, että mä olen muuttunut vuodessa jonkin verran. Mitä muutoksia te olette huomanneet itsessänne?

3 kirjaa, jotka muuttavat tapaasi katsoa maailmaa

Chimamanda Ngozi Adichie - Kotiinpalaajat

Kirja kertoo nigerialaisesta Ifemelusta, joka on yliopistoaikoinaan joutunut muuttamaan Yhdysvaltoihin jättäen rakkaansa Obinzen Nigeriaan. Kirjassa seurataan Ifemelun elämää Amerikassa, Obinzen oleskelua laittomasti Englannissa sekä heidän sopeutumistaan, kun he palaavat takaisin kotimaahansa. Kirja antaa hyvän kuvan siitä, miten ei-valkoisia kohdellaan maailmassa ja millainen heidän asemansa on. "Rasismia ei olisi koskaan pitänyt syntyä, joten sen vähentämisestä ei tule palkintoa" on yksi lempilauseistani kirjasta.

Siri Kolu - Kesän jälkeen kaikki on toisin

Kirjan päähenkilö Peetu tuntee olevansa poika, vaikka hänellä on tytön keho. Kirja kertoo kesästä ennen hänen 18-vuotissyntymäpäiväänsä, jota seuraavat sukupuolen vaihtaminen ja korjausleikkaus. Peetun päätös ei ole kuitenkaan kaikille hänen läheisilleen helppo hyväksyä. Kesän jälkeen kaikki on toisin päästää lukijan kurkistamaan transsukupuolisen päähän ja auttaa ymmärtämään edes vähän niitä kaikkia vaikeuksia, joita transsukupuoliset joutuvat kokemaan. Siitä tuli ehkä viime joulun paras joululahja.

Sara Saarela - Nimeä minut uudelleen

Rankka kirja näyttää lukijalle, millaista seksuaalinen väkivalta on pienen Ellen-tytön silmin ja millaista on jatkaa elämää kokemuksen kanssa. Ja sanoessani rankka, tarkoitan todella rankkaa. Kirja ei sovi herkille, ei ainakaan ensimmäinen luku. En olisi ehkä tarttunut kirjaan, jos olisin tiennyt, kuinka rankka on todella rankka. Luin ensimmäisestä osasta ehkä joka kymmenennen sivun, kun olin kirjan kerran lainannut. Silti se ehti muuttaa mun tapaa katsoa seksuaalista väkivaltaa. On kauheaa ajatella, että jollekin tarina on totta tälläkin hetkellä.

Mitkä kirjat ovat muuttaneet sinun tapaasi katsoa maailmaa?

Linkkaa blogisi

Mä oon jo pitkään suunnitellut tällaisen linkkaa blogisi -postauksen tekemistä, mutten ole koskaan oikein saanut sitä aikaiseksi. Tässä se nyt kuitenkin vihdoin on!

Eli linkkaa blogisi tämän postauksen kommentteihin pienen esittelyn kanssa. Aikaa on 30.4 saakka, eli aika runsaasti. Ilmoitathan samalla, saanko käyttää mahdollisessa esittelyssä kuviasi ja/tai banneriasi. Käyn kaikki blogit läpi ajan päätyttyä ja valitsen niistä 3-5 suosikkiani esiteltäväksi erillisessä postauksessa.

Siitä vain linkkailemaan!

Opiskeluinspiraatiota koeviikkoon

Keräsin pienen kollaasin opiskeluun motivoivista kuvista vähän itseäni varten. Mulla alkoi tänään neljännen jakson koeviikko, joka on näillä näkymin kaikkein vaikein ja stressaavin. Tällä viikolla mua odottaa psykologian ja biologian miljoonat käsitteet sekä fysiikan sähköasiat, joista en yläasteellakaan ymmärtänyt tippaakaan. Seuraavaan viikkoon jäävät vaativa historia sekä matikka, joka on nykyään mulle hepreaa. Onneksi kuviksen koe loppuviikosta on vähän helpompi.

Toivottavasti teidän viikko ei suju näin stressaavasti!

Alkuvuoden ostokset

Mun vaatekaappi on mennyt lähes kokonaan uusiksi viimeisimpien kuukausien aikana. Alkuvuoden vaatekaappisiivouksen jälkeinen aukko on saanut täytettä jo aika reippaasti. Ajattelin kuitenkin esitellä vain ne ihan lempparini, jotka löytyvät päältäni melkein joka viikko

Mom jeans
Oikeanpuoliset farkut lähti tilaukseen Monkista hiihtoloman loppupuolella, kun ensin olin käynyt sovittamassa niitä liikkeessä muutama päivä aikaisemmin. Ne on mulle aivan täydelliset, varsinkin tuon korkeavyötäröisyyden vuoksi. Hintaa taisi olla 32 euroa silloisen 20 prosentin alennuksen kanssa.

Boyfriend jeans
Vasemmanpuoleiset, alun perin H&M:n farkut, pelastin kaverini poisheitettävien vaatteiden joukosta, joten oikeastaan ne eivät ole ostos. En yleensä osta farkkuja H&M:ltä huonojen kokemusten takia tai käytä matalavyötäröisiä farkkuja, mutta näistä tuli melkein mun lempparifarkut mukavuutensa vuoksi.
Dr Denim
Vähän farkkupainotteisia nämä mun ostokset, hah. Totuus on, että suurin osa mun vanhoista farkuista ovat tulossa tiensä päähän ja olen pitkään tarvinnut uusia farkkuja - varsinkin mustia. Dr Denimit lähti mulle ja siskolle Kouvolasta kymmenen prosentin alennuksella opiskelijakortin kanssa. Otin kaikkein korkeavyötäröisimmän mallin, koska keskikorkea tuntui musta liian matalalta.

T-paitamekko
Saadakseni ilmaisen toimituksen Monkilta, tilasin farkkujen lisäksi mustan t-paitamekon (ja myöhästyneen synttärilahjan kaverilleni). Olen pitkään halunnut t-paitamekkoa, mutta suurimmassa osassa on jokin kauhea teksti tai muu tylsä kuvio. Nyt vihdoin sain 25 eurolla mun kriteereillä melkein täydellisen.

T-paita
Tammikuun alennusmyynneistä löytyi kympillä BikBokin t-paita. Epäröin hetken ostamista, koska en ole (edelleenkään) varma pidänkö tuosta 'member of girl gang' tekstistä. Lopulta päätin, että se on niin pieni, ettei kovin moni sitä näe. Väristä kuitenkin tykkään.

Hame
Tuo hamekin löytyi sieltä kaverini poismenevien vaatteiden joukosta ja rakastuin siihen ensisilmäyksellä. Mä olen yrittänyt tämän vuoden puolella käyttää enemmän mekkoja ja hameita kuin edellisinä, joten se sopi kaappiini kuin valettu. Se(kin) taitaa olla alun perin H&M:ltä ostettu.

Pitkähihainen napapaita
Sieltä kaverini poismenevien kasasta tuokin paita ja sekin näyttäisi olevan alunperin H&M:ltä. Mun kaveri taitaa todella tykätä H&M:stä. Tykkään napapaidoista enemmän kuin normaalipituisista ja tuo paita tuntuu sopivan vähän kaiken kanssa, joten siitä on tullut ehdoton lemppari.

Leffateatterisuositus: Kaunotar ja hirviö

Olen aika varma, että kaikki ovat kuulleet enemmän tai vähemmän Disney-klassikko Kaunotar ja hirviö uudesta näytellystä versiosta. Mä kävin katsomassa sen viime perjantaina ensi-illassa ja todella yllätyin, kuinka paljon pidinkään siitä.

Mä en osaa sanoa kuinka samanlainen näytelty versio on piirrettyyn verrattuna, koska mä muistan Disneyn piirretystä oikeastaan vain juonen. Pienenä mä en koskaan jaksanut/uskaltanut katsoa sitä loppuun ja vanhempanakin olen ehtinyt näkemään sen vain kerran. Silti siinä punaisessa teatterituolissa istuessani musta tuntui kuin mä olisin palannut takaisin lapsuuteni vihertävälle kotisohvalle.

Vaikka leffa olisi piirretyn maailman eloon herättämisen lisäksi voinut tuoda uusia näkökulmia ja se olisi voinut olla kahta tuntia lyhyempi, mä rakastuin musikaalinumeroihin, Emma Watsoniin ja juuri siihen eloon herätettyyn maailmaan. Mä katsoisin mielelläni muitakin Disney-prinsessapiirrettyjä näyteltyinä.

Minkä leffan te kävitte viimeksi katsomassa leffateatterissa?

Koska olen nainen

Mä en halua saada kukkia naistenpäivänä. Vaikka kukat ovatkin nättejä, mun rooli naistenpäivänä ei ole vastaanottaa miesten kukkia ja kehuja naisten ihanuudesta. Naistenpäivänä on tarkoitus juhlistaa naisten sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia saavutuksia ja nostaa esille naisten asemaa koskevia epäkohtia.

Lapsena mä ihmettelin naistenpäivää. Mä en nähnyt naisten ja miesten asemassa mitään eroa. Mä en ajatellut, että nainen kuuluu kotiin lasten luo, vaikka mun äiti olikin kotona mun kanssa, kunnes täytin kuusi. Mä en ajatellut, että olisi olemassa tyttöjen ja poikien värejä ennen kuin sain kuulla kaveriltani, etten voi tykätä sinisestä, koska se on poikien väri. Mä leikin pienenä niin barbieilla kuin pikkuautoillakin.

Onneksi mä myöhemmin tajusin, että kyllä mäkin voin tykätä sinisestä.

Mä oon onnellinen siitä, että mä saan olla nainen Suomessa. Mä saan äänestää ja asettua ehdolle, kouluttautua juuri siihen ammattiin, mihin haluan ja voin pyrkiä vaikka presidentiksi. Saan itse päättää kehostani ja siitä, mitä teen elämälläni tai kenen kanssa sen vietän - oli se sitten poika tai tyttö.

Vaikka Suomessa naisten ja miesten välinen tasa-arvo on muuhun maailmaan verrattuna hyvä, on täälläkin korjattavaa. Moni ajattelee edelleen, että on olemassa niitä juttuja, jotka kuuluvat vain tytöille ja niitä juttuja, jotka kuuluvat vain pojille. Koulujen liikuntatunneilla tytöt pelaavat ringetteä, kun pojat pelaavat jääkiekkoa. Näin oli ainakin meillä vielä vuosi sitten. Suomessa tunnutaan ajattelevan myös, että kun yksi nainen on saavuttanut korkean aseman, tasa-arvo on saavutettu. Mihin me tarvitaan uutta naispresidenttiä, kun meillä sellainen oli jo? Niin, yksi kahdestatoista on ollut nainen, joten tasa-arvo on saavutettu. (huomaa sarkasmi)

Mua ärsyttää, että 'naisten juttuja' pidetään vähän hömppänä. Nainen nähdään vahvana heti, kun hän hakee miesvaltaiselle alalle tai tykkää vähän 'poikamaisemmista' jutuista. Mikseivät myös niistä tyttömäisemmistä jutuista pitävät voi olla vahvoja naisia? Mun mielestä jokainen nainen on vahva.

Naiset ovat vahvoja. Myös sinä, vaikka joku väittäisi muuta.

Mä juhlin naistenpäivänä sitä, että mä saan tykätä autoista, huulipunasta, purkkapopista, metallista, punaisesta, sinisestä tai vaikka niistä kaikista. Mä saan käyttää pinkkejä ja mustia vaatteita ja saan vetää hiukseni lyhyiksi tai kasvattaa ne lattiaan saakka. Musta voi tulla palomies, poliisi, sairaanhoitaja tai arkkitehti. Mun ei tarvitse ajaa jalkakarvojani. Eikä tämän sanominen tarkoita automaattisesti sitä, etten niitä ajaisi.

Mä saan tehdä ihan mitä itse haluan siitä huolimatta, että olen nainen. Mä saan tehdä ihan mitä itse haluan, koska olen nainen.

Hyvää naistenpäivää!

Täällähän on talvi

Turussa on sen verran lunta, ettei talvea siellä voi kutsua talveksi. Siksi tämä Kouvolan luminen maisema yllätti mut täysin. Täällä on voinut käydä testaamassa laskettelumäkiä ja tänään olisi vielä tarkoitus käydä kokeilemassa lautaa. Jos siis jaksetaan, eilisten lenkkeilyiden ja Actionparkissa 3-vuotiaan perässä juoksemisten jälkeen oltiin kaikki aika puhki. Laudan kokeilu olisi kuitenkin ihanaa, kun mun viimeinen lautailukertahan oli joskus alakoulussa Rukalla.

Maanantain mökkireissulla pystyi juoksemaan pitkälle järven jäällä ja rohkeimmat uskalsivat käydä avannossa. Ei, en kuulunut niihin rohkeimpiin, vaikka mieli olisi tehnyt. Kylmässä ilmassa ulkoilun lomassa oli kuitenkin ihana käydä vähän saunomassa ja mökkimakkara maistui yhtä hyvältä kuin kesälläkin.

Miten teidän alkuviikkoonne kuuluu?

Movie Monday #3

Olen taas löytänyt hyviä leffoja, joita voin suositella teille uuden Movie Mondayn muodossa. Jos nämä leffasuositukset eivät riittäneet, pääset lukemaan aikaisemmat Movie Mondayn osat täältä.

iBOY (2017)

Netflixin aivan uusi leffa, jossa teini-ikäinen poika Tom saa kyvyn hallita kaikenlaisia elektronisia laitteita. Hän alkaa käyttää supervoimaansa kostaakseen ihmisille, jotka ovat tehneet pahaa hänen ystävälleen. Kostosta kasvaakin vähän isompi juttu.

Huomasin iBOYn trailerin jo jokin aika sitten ja kiinnostuin siitä heti. Kun mä parin viikon tauon jälkeen avasin Netflixin ja huomasin leffan etusivulla, en voinut muuta kuin katsoa sen. Ja se saikin mut unelmoimaan kaikesta siitä, mitä itse voisin tehdä Tomin kyvyillä.

iBOY ei ole ihan kevyintä katsottavaa suurelta osin, mutta tarinaa on mielenkiintoista seurata.
The Prestige (2006)
Kaksi taikuria kilpailee siitä, kumpi keksii niin mahtavan tempun, ettei toinen pysty paljastamaan sen tekotapaa. Lopulta taistelu johtaa oikeudenkäyntiin toisen murhasta.

Mun kaveri suositteli tätä mulle jo ennen joulua, mutta katsoin tämän vasta vähän aikaa sitten. Harmi, koska leffa oli erittäin mielenkiintoinen ja viimeistään loppuratkaisu sai rakastamaan taikuutta. Eikä yhtään haitannut, että se kesti yli kaksi tuntia.

The Prestigen katsomiseen kannattaa varata aikaa, koska se on katsottava yhteen putkeen ilman taukoja. Sen lisäksi, että leffa on koukuttava, kärryiltä tippuminen on enemmän kuin helppoa.
When Harry Met Sally - Kun Harry tapasi Sallyn (1989)
Romanttinen komedia kertoo Harrystä ja Sallystä, jotka tapaavat ensimmäistä kertaa matkalla New Yorkiin, jonne molempien on tarkoitus jäädä. Heidän seuraava tapaamisensa tapahtuu kuitenkin vasta vuosien kuluttua, koska "mies ja nainen eivät voi olla vain ystäviä". Vasta parin sattumatapaamisen jälkeen he päättävät ryhtyä ystäviksi.

Odotin hyvää romanttista komediaa ja sellaisen sainkin. Nautin leffan katsomisesta ja voisin katsoa sen uudemmankin kerran. Leffa sopii rauhalliseen hetkeen, kun kaipaa jotain kevyempää katsottavaa.

Kuvat 1 2 3

Tällä viikolla olen...

(kännykkäkuvien kera)

...saanut palkinnon kirjoituskilpailussa. Viime syksynä koulussani järjestettiin kirjoituskilpailu, jonka palkintojenjako oli tämän viikon tiistaina, ystävänpäivänä. En voittanut, mutta tulin jollekin sialle 2-6 enkä voisi olla tyytyväisempi itseeni.

...käynyt läpi kokeiden palautukset. Toiset aineet menivät paremmin kuin odotin, toiset taas vähän huonommin. Enkä mä oikeastaan sen parempia numeroitakaan voinut odottaa, kun läksyjen teko vähän jäi jakson aikana. Lukion eka kymppi sieltä kuitenkin tuli.

...vetänyt satujumppaa. Mun serkku tarvitsi sijaisen satujumpparyhmälleen ja totta kai mä suostuin menemään. Ne lapset olivat aivan ihania ja mun torstaipäivästä tuli heti paljon parempi!

...suunnitellut hiustenleikkuuta. Monet ovat älähtäneet kauhistuksesta kertoessani suunnitelmistani. Onhan mulla niin ihanan pitkät hiukset. Oikeasti mun latvat alkaa olla aika huonossa kunnossa ja näin pitkät ja paksut hiukset alkaa painaa jo jonkin verran. Enkä mä ole pitkään aikaan pitänyt hiuksia auki, mulla on ne melkein aina jonkinlaisella pikanutturalla.
...aloittanut hiihtoloman. Ja se alkoikin mukavasti sipsien, vohveleiden, kauhuleffan ja kavereiden kanssa.

...melkein käynyt leffateatterissa. Lauantaina meidän oli tarkoitus käydä katsomassa Fifty Shades Darker kavereiden kanssa, mutta yöllä alkaneen vatsatautini vuoksi suunnitelmat peruuntuivat. Onneksi vatsatauti loppui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin!

...lähtenyt tädille. Ja täällä olisi tarkoitus olla torstaihin asti. Tuon torstain satujumppakerran jälkeen mun on tehnyt mieli tehdä jotain lisää lasten kanssa ja onneksi täällä on tuo 3-vuotias serkku, jonka kanssa saa piipertää <3

Ajattelin käydä mun kuulumisia läpi näin tällä kertaa. Mun pari viimeisintä viikkoa meni oikeastaan pelkästään kouluun, joten niistä ei ole paljoa kerrottavaa. Mun viimeisin koeviikko oli paljon stressaavampi kuin edelliset ja jos en tän jakson aikana tee enemmän töitä, seuraavasta tulee stressaavampi. Onneksi nyt on hiihtoloma!

Mitä teille kuuluu?

Maailma tarvitsee enemmän sinua, ystäväni

Sinulle voi kertoa mitä vain luottaen siihen, ettet kerro asiaa kenellekään. Olet aina valmiina kuuntelemaan minua ja osaat aina valita oikeat sanat lohduttamaan. Saat parannettua mielialaani ihan vain parilla pienellä sanalla, vaikka olisin kuinka stressaantunut tai ahdistunut. Saat minut nauramaan, kun kukaan muu ei saa.

Jaksat aina auttaa minua valitsemaan minkä paidan ostan ja tiedät kokoni paremmin kuin minä itse. Estät minua ostamasta niitä kamalimpia paitoja ja hyvältä tuntuvia farkkuja, jotka löystyisivät parissa viikossa. Autat minua etsimään juuri sellaisen hupparin, jota olen pitkään etsinyt. Ilman sinua kaikki vaatteeni olisivat liian suuria ja löysiä.

Olet valmis jättämään harrastuksesi tullaksesi luokseni, kun minusta tuntuu yksinäiseltä. Enkä voi kiittää sinua siitä kylliksi tai korvata treenikertojasi millään.

Ilman sinua olisin lähettänyt vajaita wilmaviestejä opettajille ja palauttanut kirjoitusvirheiden täyttämiä esseitä. Kannat osaa stressistäni, vaikket aina ehkä tiedäkään sitä. Autat minua lähettämään tärkeitä sähköposteja ja keksit mistä löytäisin aikaa läksyjen lisäksi muulle touhulle.

Olet aina vetämässä minua ylös sängyn pohjalta tekemään jotain. Ja jaksat keksiä jotain muutakin kuin Netflixin katsomista sipsien kanssa. Pidät huolen, etten pysy sisällä sellaisina juhlapäivinä kuten uusi vuosi.

Vaikka minua ärsyttää, kun puhut bussimatkoilla, kun haluaisin vain katsella maisemia ja kuunnella musiikkia tai kun et osaa päättää ostatko ruman mekon vai vielä rumemman paidan, olen onnellinen siitä, että olet osa elämääni. Olet hyväsydämisin ihminen, jonka tunnen eikä sinulle voi olla pitkään vihainen. Maailma tarvitsee enemmän sinua, ystäväni. Kiitos, että olet maailmassani.

Sunnuntaiaamun cookiet

Mun seiskan kotitalousnumerolla ei paljoa leivota, mutta silloin tällöin mäkin löydän itseni uunin edestä tuijottelemassa jonkinnäköistä suklaakakkua. Viime viikonloppuna tehtiin siskon kanssa keksejä, joita mä vielä pari vuotta sitten tein melkein joka kuukausi. Ajattelin jakaa tän mun lemppari cookie-reseptin teillekin, koska oon muokannut tuota alkuperäistä reseptiä vähän.

Tarvitset: (n. 30 keksiä)

250 g voita

2½ dl sokeria

2 dl fariinisokeria

2 kananmunaa

n. 7dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa

1 tl vaniljasokeria

½ tl leivinjauhetta

½ tl ruokasoodaa

1-2 levyä Pandan valko- ja/tai tummasuklaata

Laita uuni lämpenemään 190 asteeseen.

Vaahdota voi ja sokerit. Lisää sitten joukkoon kananmunat ja sekoita, kunnes seos on tasaista. Yhdistä kuivat aineet ja lisää ne siivilän avulla joukkoon. Paloittele sitten suklaalevy niin, että jaat yhden suklaapalan kahteen-neljään osaan riippuen siitä, kuinka isoja suklaapaloja haluat kekseihisi. Lisää sitten nekin taikinaan ja sekoita, kunnes suklaapaloja on tasaisesti joka puolella.

Ota taikinasta pieniä paloja ja pyöritä niistä palloja. Taikina leviää uunissa paljon, joten tee paloista aika pieniä ja jätä niiden väliin paljon tilaa. Alla olevan kuvan kekseistä tuli liian isoja ja osa niistä levisi toisiinsa kiinni. Paista uunissa noin 15 minuuttia.

Netflix viime aikoina

Musta tuntuu, että vähän aikaa sitten mulla ei ollut mitään sarjaa katsottavana. Siksi tuhlasinkin aikani katsomalla (suurimmaksi osaksi) huonoja leffoja. Nyt yhtäkkiä musta tuntuu, että mun koulujutut jää vähän sivuun liian monen uuden sarjan ja uuden kauden takia. Koska mä olen kuluttanut viime aikoina niin paljon aikaa erilaisiin sarjoihin, ajattelin vinkata niistä muutaman katsomisen arvoisen. 

The OA

Uusi Netflix-alkuperäissarja, joka sai mut koukkuun heti ensimmäisen jakson jälkeen. Sarja kertoo seitsemän vuotta sitten kadonneesta sokeasta tytöstä, joka palaa takaisin näkevänä. Mä halusin koko ajan saada tietää lisää OA:n menneisyydestä ja halusin oppia tuntemaan myös muut sarjan henkilöt. Jotkut kohdat olivat niin hulluja, etten vain voinut olla nauramatta. Ja pakko myöntää, OA sai munkin pään sekaisin.

Moderni perhe
Uusi kausi ei pettänyt mua taaskaan. Nauroin aivan liian usein, kun katsoin juuri Netflixiin ilmestyneen seitsemännen kauden aivan liian nopeasti ja ekan kouluviikon unet jäivät aivan liian vähäisiksi tämän takia.

Frendit
Frendit on mulle sarja, jota mä katon aina väsyneenä tai kipeänä, koska olen nähnyt kaikki jaksot niin usein, ettei haitta, vaikka nukahtaisinkin kesken kaiken. Viime aikoina mä oon ollut tosi väsynyt, joten Frendit on totta kai kuulunut mun päiviin. Eikä niistä pienistä nauruntyrskähdyksistäkään ole ollut puutetta Frendien kanssa.

The Expanse

Oikeastaan isä suositteli tätä mulle sanoen samalla, etten luultavasti tykkää tästä. Mutta itse asiassa The Expanse on tosi kiinnostava "avaruussarja", jonka tapahtumat sijoittuvat kahdensadan vuoden päähän tulevaisuuteen. Väsyneenä sarjaa ei voi katsoa, sillä tapahtumien seuraaminen vaatii keskittymistä.

Uusi Sherlock

Taisin rakastua tähän sarjaan muutama vuosi sitten ja kaikki vanhat jaksot on tullut katsottua jo useampaan kertaan. Nyt mä olen ollut aivan innoissani näistä uuden kauden jaksoista, joista viimeinen tulee 16. tammikuuta.

Onko teillä jotain sarjaehdotuksia, joita voisin laittaa korvan taakse? 

Kuvat: 1 2 3 4

Tukholma kello 7

Ennen vuoden vaihtumista ehdittiin vielä kolmen kaverini kanssa tekemään minireissu Tukholmaan, kun kaupunki oli vielä joulutunnelmissa. Matkat tehtiin sinne ja takaisin Viking Linen laivoilla yöaikaan. Kaikki meni muuten hyvin, mutten menomatkalla saanut millään unta, joten mun piti selvitä pitkästä päivästä kymmenen minuutin yöunilla. Oon mä ennenkin pärjännyt vähillä unilla, mutta aikaisemmin oon päässyt nukkumaan kuuden tunnin koulupäivän jälkeen.



Ulkona laivasta olimme puoli seitsemältä Ruotsin aikaa. Kamalassa nälässä päätimme lähteä kävellen Viking Linen satamasta kohti Tukholman keskustaa, jossa olimme suunnitelleet syövämme aamupalamme. Meillä oli runsaasti aikaa ja pieni budjetti, joten emme ottaneet taksia tai käyttäneet julkista liikennettä. Eikä se oikeiden bussien tai niiden hintojen selvittely oikein kiinnostanut ketään.

Musta oli hauska seikkailla lähes tyhjässä Vanhassa kaupungissa, kun taivas oli lähes musta ja ainoat vastaantulijat olivat reippaita lenkkeilijöitä. Myös aamuinen kylmä ilma piristi kummasti ja piti nukkumatin kaukana musta.



Alun perin meidän oli tarkoitus etsiä Urban Deli aamiaispaikaksemme. Matkan varrella vastaan tuli kuitenkin juuri sopivaan aikaan auki oleva John Chris Coffee, jonka aamiaistarjoilu näytti vakuuttavalta. Ja hyväähän se olikin! Voin todella suositella paikkaa maistuvilla aamiaissämpylöillä ja ystävällisellä henkilökunnalla. Oltiin vain niin nälkäisiä, ettei ruuasta ehditty ottaa kuvia.

En yleensä juo kahvia, mutta tällä kertaa join neljä mukillista pysyäkseni hereillä. Kaakaokin oli kuulemma erittäin hyvää. Söimme täytetyt ruissämpylät, joissa ei onneksemme ollut edes tomaattia. Kahvilan mukava tunnelma ja hiljaisuus sai meidät viipymään siellä parikin tuntia. Yritin ottaa pienet nokoset, mutta ei se niiden kahvien jälkeen onnistunut.



Hyvä aamiainen ja seikkailut Vanhassa kaupungissa antoivat täydellisen alun päivälle. Loppupäivän shoppailuista ei paljoa kuvia tullut, mutta ajattelin tehdä vielä erikseen postauksen Ruotsin ja laivan ostoksista. Aamupäivän rauhallisuus muuttui parissa tunnissa ruuhkiksi ja pitkiksi, unettaviksi jonoiksi. Mutta vaikka olin ollut jo 38 tuntia hereillä, jaksoin viettää pidemmänkin aikaa laivan iltapalalla. Nukuin ainakin seuraavan yön sikeästi.


Millaisia kokemuksia teillä on Ruotsista?